Suuri osa Värtsilästä jäi rajan toiselle puolelle

SOTAVUODET

Marraskuussa 1939 alkaneen talvisodan aikana Värtsilä joutui sotilashallintoalueeksi. Värtsilän halki kulkeneen rautatien kautta kuljetettiin sotilaita rintamalle, ja kauempaa lähteneet evakot kulkivat Värtsilän kautta Sisä-Suomeen. Laskujen mukaan noin 10 000 evakkoa ruokittiin ja vaatetettiin ennen kuin he lähtivät jatkamaan matkaa. Värtsilässä toimi myös kaatuneiden kokoamiskeskus, samoin kuin sotavankien järjestelykeskus ja sotavankisairaala.

Värtsilän siviiliasukkaat evakuoitiin talvisodan aikana Virroille ja Pielavedelle. Maaliskuussa 1940 päättyneen talvisodan jälkeen asukkaat pääsivät takaisin Värtsilään. Kotikonnuille palattuaan asukkaat kohtasivat täysin tuhotun kylän. Kirkko ja lähes kaikki talot olivat palaneet. Tehdaskin oli vaurioitunut. Sodan tuhoja ryhdyttiin korjaamaan ja laaja uudisrakentaminen alkoi. Rauhaa ei kuitenkaan kestänyt kauan. Jatkosota alkoi 10.7.1941 ja kesti yli kolme vuotta. Kotitalot oli taas jätettävä, ja uusi evakkomatka alkoi. Tällä kertaa asukkaat siirtyivät Pohjanmaalle Nurmoon, sillä rauhansopimuksen mukaan Värtsilä oli luovutettava viikon kuluessa Neuvostoliitolle. Värtsilän pinta-alasta 2/3 jäi rajan taakse mukaan lukien Värtsilän kyläkeskuksen, rautatehtaat, kaupat ja pankit eli lähes kaiken, mikä oli nostanut Värtsilän kukoistukseen. Sodissa oli kaatunut yhteensä 192 kotikuntamme sotilasta, joiden nimet ovat Värtsilän kirkon eteisessä olevassa muistotaulussa.